Muistoissa

Madrina's J-pojat

Syntymäaika: 10.12.2014

Vain pari viikkoa Lumin poislähdön jälkeen jouduin saattelemaan kaksi Bertan pikkupoikaa taivaan tielle. Molemmat pojat syntyivät alle satagrammaisina eikä niiden kasvu ja kehitys lähtenyt sujumaan toiveiden mukaan. Tulin siihen tulokseen, että sateenkaarisillalle saatteleminen oli armollisin ratkaisu sekä minulle että pennuille. Molemmat pikkupennut syntyivät helposti istukoineen. Alhaisten syntymäpainojen lisäksi istukat olivat varsin pienikokoisia, mistä syystä arvelen, etteivät pennut ehkä olleet saaneet kohdussa tarpeeksi ravintoa istukoidensa kautta ja syntyivät siten heikkoina ja kehitykseltään ennenaikaisina. Painoa molemmilla pennuilla oli lopetushetkellä 97 grammaa. Lääkäreiltä saamani tiedon mukaan pentujen tila ei käytännössä juurikaan vaikuta lähisukulaisten jalostuskäyttöön.

Onni onnettomuudessa oli se, että molemmat pikkupojat saivat elää kivuttomina eivätkä vielä kärsineet tilastaan. Ne olivat tyytyväisiä aina kun emo oli lähellä eivätkä vähäisestä kehitystilastaan johtuen vielä juurikaan ymmärtäneet mitään muuta maailmasta. Bertta teki minuun myös vaikutuksen hoitamalla pikkupoikia erittäin hienosti.

Madrina's I Am Mine (epävirallinen)

Syntymäaika: 29.9.2014

Lumi oli yksi kauneimmista narttupennuista, joita olen saanut olla tähän maailmaan saattamassa - mittasuhteet olivat mallikkaat, runko vahva ja leveä, ryhti kaunis ja turkki lupasi hyvää laadullaan. Myös luonne oli vertaansa vailla. Lumi oli pentueensa reippaimmasta päästä, aina ensimmäisenä tutkimassa paikat ja touhuamassa omiaan, repimässä alusia ja kurittamassa velipoikiaan - ja se katse - se vain sulatti sydämen. Lumi oli pentu, josta en olisi mistään hinnasta halunnut luopua, ja ehkä sen vuoksi juuri se, josta minun täytyi luopua. Kaikkein rakkain. 

Muisto Lumista jäi sydämeeni kuin hiomaton jalokivi. Se on kaunis, mutta terävä ja rikki repivä.

Lumi kasvoi meillä seitsemän viikon ikään asti. Viikkoa aikaisemmin Lumilla todettiin virtsanerityselimistön kehityshäiriö, joka olisi voinut olla tarkemmin määritettävissä, kun pentu olisi ollut vanhempi. Päädyin kuitenkin saattamaan Lumin taivaan tielle. Tärkeimmät syyt olivat tutkimusten ja hoitojen laajuus sekä onnistumisen suuri epävarmuus. Lääkäreiltä saamani tiedon mukaan pennun tila ei käytännössä juurikaan vaikuta lähisukulaisten jalostuskäyttöön. 

The selfish, they're all standing in line
Faithing and hoping to buy themselves time
Me, I figure as each breath goes by
I only own my mind

The North is to South what the clock is to time
There's east and there's west and there's everywhere life
I know I was born and I know that I'll die
The in between is mine
I am mine

And the feeling, it gets left behind
All the innocence lost at one time
Significant, behind the eyes
There's no need to hide...
We're safe tonight

The ocean is full 'cause everyone's crying
The full moon is looking for friends at high tide
The sorrow grows bigger when the sorrow's denied
I only know my mind
I am mine

And the meaning, it gets left behind
All the innocents lost at one time
Significant, behind the eyes
There's no need to hide...
We're safe tonight

And the feelings that get left behind
All the innocents broken with lies
Significance, between the lines
(We may need to hide)

And the meanings that get left behind
All the innocents lost at one time
We're all different behind the eyes
There's no need to hide

Pearl Jam: I Am Mine

Honkikorven Zero (Nassu)


Syntymäaika: 13.2.1991
 
Haimme Nassun kotiin keväällä 1991. Virallisesti nimeksi annettiin Zero ("Tsero"), mutta lempinimistä rakkaimmaksi jäi lopulta Nassu. Nassu on lähtöisin Pudasjärvellä karhukoiria kasvattaneesta kennelistä, jossa noihin aikoihin aloiteltiin myös tiibetinspanielien kasvatusta. Nassulla on kolme sisarusta, joista Pörri-veli niitti mainetta senioriluokassa vielä 2000-luvun taitteessa. Nassun äiti menehtyi seitsemisen vuotta Nassun syntymän jälkeen, samoihin aikoihin Honkikorven kennelissä lopetettiin tiibetinspanielien kasvattaminen ja keskityttiin karjalankarhukoiriin.

Nassu eli meillä rakkaana kotilemmikkinä, eikä siis luonnollisesti saanut myöskään omia jälkeläisiä. Nassu oli vahvatahtoinen ja päättäväinen koira. Muistan vieläkin elävästi, miten pikkuherra istui ylväästi sohvalla ja katseli kaukaisuuteen, kun minä - nöyrä palvelija - leikkasin sen kynsiä tai tassukarvoja. Nassu kävi mielellään lenkillä säässä kuin säässä ja myös ruokahalu herralla oli valtaisa. Voi sitä pikkuherran sitkeyttä, kun uunissa haudutettiin lihapataa! Nassun lempilelu oli "Jussi" - itse ommeltu jänispehmolelu, jonka korvat menivät ahkerassa käytössä usein rikki. Niitä jouduttiinkin paikkaamaan harva se päivä.

Nassu pysyi melko terveenä kuuden vuoden ikään asti. Vanhemmalla iällä Nassua vaivasivat helposti tukkeutuvat anaalirauhaset sekä korvatulehdukset. Kuulo ja näkökin heikentyivät hieman nuoruusvuosista, mutta sydän oli vahva ja Nassu pärjäsi avuillaan oikein hyvin arkielämässä: pienetkin aarteet korjattiin tarkkaan pois lattioilta ja kananmunien kopinaa tultiin kuuntelemaan peräkamarista asti. Hammaskiveä Nassulle kertyi helposti ja sitä poistettiin säännöllisesti, mutta muuten Nassu sai lääkäriltä kehuja hyväkuntoisista hampaista. Vanhuusvuosina hieman äreäluonteisesta Nassusta tuli leppoisampi, mikä johtui varmaan osaksi siitä, että Nassulla oli entistäkin enemmän seuraa päivisin.

13-vuotiaana Nassu sai sitkeän haavan takapuoleen. Pärjäilimme antibioottien ja Rimadylin kanssa ja välillä näyttikin siltä, että parempaan ollaan menossa. Viimeisenä elinvuotenaan Nassua vaivasi pintavaurioituneeseen silmään iskenyt sitkeä silmätulehdus sekä kynsivallintulehdus. Silmätulehdus saatiin hoidettua, mutta kynsivallintulehdus oli hankalaa sorttia ja lisäksi osoittautui, että Nassun takapuolessa olevat kasvaimet olivat pahanlaatuisia perianaalikasvaimia. Niimpä teimme raskaan päätöksen vuonna 2005.

Suru oli suuri, mutta päätös varmasti oikea ja Nassun parhaaksi... Lohtua tuovat myös lämpimät muistot, joita rakas pikkuherra jätti jälkeensä runsain mitoin...



Taas valo viiltää taivaanrantaa,
se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,
jota niin paljon rakastaa.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa
kulje kanssa enkelin,
hyvää matkaa, hyvää matkaa
sinua paljon rakastin.